Yliopisto oyj: tulosjohtamisen ongelmat - ja vaihtoehto

Description

Yliopistoissa on tapahtunut monia muutoksia 1990-luvun alusta alkaen. Yhteisenä nimittäjänä on tulosjohtaminen ja tulosvastuu. Rahaa tutkimukseen ja opetukseen on alettu jakaa sen mukaan, miten paljon kukin yliopistoyksikkö tuottaa opetusta, tutkimusta ja miten se kykenee vaikuttamaan yhteiskunnassa. Tulosjohtamisessa siirryttiin uuteen vaiheeseen talvella 2005, kun uutta palkkajärjestelmää alettiin valmistella ja ottaa käyttöön. Tutkijoista ja opettajista halutaan tulosvastuullisia akateemisia yrittäjiä. Takana on New Public Management -oppi, jota on tehty Suomessa tunnetuksi "uutena julkisjohtamisena". Tämä vapaata tiedettä ja opetusta uhkaava uusi järjestelmä on lakkauttamassa yliopistojen itsehallinnon. Uudistuksen kaikkia seurauksia ei vielä tiedetä: Minkä verran tulosvastuu ohjaa tutkimus- ja opetusaiheiden valintaa? Kärsiikö tutkimuksen laatu, kun vaaditaan "tehokkuutta" - nopeutta ja määrää? Miten kiristyvä kilpailu rahoituksesta vaikuttaa työilmapiiriin? Tai voidaanko enää ylipäänsä puhua sivistysyliopistosta? Yliopisto Oyj on painava puheenvuoro työelämän, koulutuksen ja tieteen viimeaikaisesta kehityksestä. Siinä analysoidaan kriittisesti tulosjohtamisen ja uuden palkkajärjestelmän seurauksia. Teoksessa hahmotetaan myös kriittinen ehdotus yliopistojen kehittämisestä, jossa korostetaan Suomen kilpailukyky- ja globalisaatiopolitiikkaa. Heikki Patomäki on valtio-opin professori Helsingin yliopistossa. Hän on kirjoittanut useita kirjoja mm. globalisaatiosta ja Tobinin verosta. 1. Johdanto: yliopistoprotestin synty, 11 2. Uuden palkkausjärjestelmän ideologia ja vaikutukset, 23 3. New Public Management ja Suomen valtionhallinnon suuri muutos 1987–2005, 58 4. Yliopisto halpatuotantotutkimuskehityslaitoksena ja kilpailukykyvaltion palvelijana, 83 5. Totuus ja kriittinen järki: vapaan tutkimuksen ja tasa-arvoisen koulutuksen puolesta, 116 6. Lopuksi: yliopiston tulevaisuus ja globalisaatiopolitiikka, 144 Liite: New Public Management ja sen talousteoreettinen perusta, 166 Viitteet, 173 Lähteet ja kirjallisuus, 184