Kasvatuspsykologia

Description

Kasvatuspsykologia johdattaa lukijan kasvatustieteessä esiin nousseiden psykologisten kysymysten äärelle. Kirjassa tarkastellaan koko ihmisen elinkaaren aikaista kehitystä, oppimista ja motivaatiota. Teos valottaa paitsi kasvatusinstituutioille merkityksellisiä ilmiöitä myös työelämässä ja muissa yhteiskunnallisissa toiminnoissa tapahtuvan oppimisen ja ongelmanratkaisun kasvatuspsykologisia perusteita. Teoksen avulla erilaisissa opetus- ja koulutustehtävissä työskentelevät voivat ymmärtää kohtaamiaan ilmiöitä ja arvioida erilaisten toimintamallien tarkoituksenmukaisuutta. Kasvatuspsykologia on 3. uudistettu ja päivitetty painos WSOYpron ­aiemmin julkaisemasta samannimisestä teoksesta. 1 Johdanto 1.1 Mitä on kasvatuspsykologia? 1.2 Kasvatuspsykologiset teoriat aikansa peilinä 1.3 Oppiminen filosofien kiinnostuksen kohteena 2 Empiristiset teoriat: kokemus, mieli ja käyttäytyminen 2.1 Empiristisestä filosofiasta assosiaatiopsykologiaan 2.2 Watson ja Pavlov: behaviorismin alkutaival 2.3 Skinner ja operantti ehdollistuminen 2.4 Behaviorismin toisinajattelijat: Banduran sosiaalisen oppimisen teoria 2.5 Onko behaviorismi edelleen käyttökelpoinen teoria kasvatuksessa ja opetuksessa? 2.6 Chomsky ja tieteellinen kritiikki behaviorismia kohtaan 2.7 Mukautuvat hermoverkot ja konnektionismi empiristisen oppimisteorian modernina muotona 3 Kognitiivinen käänne: kohti aktiivisen mielen psykologiaa 3.1 Kognitio huomion kohteeksi 3.2 Hahmopsykologia: kognitiivisen tutkimuksen juuret 3.3 Merkityksellisen muistamisen tutkimus 3.4 Baldwin: konstruktivistinen ja interaktiivinen lähestymistapa 3.5 Piaget: yksilön ja ympäristön välinen vuorovaikutus ja ajattelun rakenteiden konstruointi 3.6 Vygotsky: kulttuurihistoriallinen lähtökohta kehitykseen ja oppimiseen 3.7 Kognitiivinen teoria: pyrkimys ymmärtää käsitteellistä oppimista ja ongelmanratkaisua 3.8 Mieli ja kone: informaation prosessoinnin teoria 4 Nykyinen tieteellinen käsitys yksilön oppimisen mekanismeista 4.1 Oppimisen monitasoisuus 4.2 Ei ihan tyhjä taulu: synnynnäiset alaspesifiset valmiudet 4.3 Ihmisen muistitoiminnot ja kognitiivinen arkkitehtuuri oppimisen selittäjinä 4.4 Kognitiiviseen arkkitehtuuriin perustuvia kasvatus-psykologian sovelluksia 5 Tiedon konstruointi ja käsitteellinen muutos 5.1 Miksi arkipäivän oppiminen ei riitä? 5.2 Arkikokemuksen muokkaamat kehysteoriat 5.3 Opittavat asiat ovat olemukseltaan erilaisia: ontologisten kategorioiden teoria 5.4 Tieto palasina: irrallisten primitiivien teoria 5.5 Erilaiset käsitteelliset muutokset edellyttävät erilaisia selityksiä 6 Tilannekohtainen kognitio ja sosiokulttuurinen näkökulma oppimiseen 6.1 Yleistäminen käytännöllisenä ja oppimisteoreettisena ongelmana 6.2 Oppiminen ja arkielämän käytännöt 6.3 Toimintajärjestelmät ja yhteisöt oppimisen ympäristönä 6.4 Yhteisöllinen tiedonrakentelu oppimisen mallina 7 Oppimisen ja kehityksen motivationaaliset ehdot 7.1 Mitä on motivaatio? 7.2 Ulkoiset palkkiot motivaation lähteenä 7.3 Psykologisten perustarpeiden tyydyttäminen motivaation lähteenä 7.4 Suorituksen odotusarvoteoria toiminnan suuntautumisen selittäjänä 7.5 Onnistumisen ja epäonnistumisen selitykset: attribuutioteoria 7.6 Oman toiminnan vaikuttavuutta koskevat uskomukset eli minäpystyvyys 7.7 Flow-kokemus 7.8 Intressit motivaation selittäjinä 7.9 Tavoiteteoriat 7.10 Motivaatio vuorovaikutussysteemissä 7.11 Tahto ja toiminnan kontrolli 7.12 Motivaation vaikutus oppimiseen 8 Oppiminen taitona ja oppimisen ohjaaminen 8.1 Metakognitio yksilöllisenä ja sosiaalisena ilmiönä 8.2 Oppimisen strategiat ja oppimisen ohjaaminen 9 Yksilölliset erot kasvatuspsykologian kohteena 9.1 Oppimistyylit ja myytit 9.2 Temperamentti ja persoonallisuus yksilöllisten erojen lähteenä 9.3 Älykkyys kasvatuspsykologisena kysymyksenä 10 Opetus, vuorovaikutus ja oppiminen 10.1 Vuorovaikutus osana oppimisprosessia 10.2 Oppimista edistävä vuorovaikutus ja sen arviointi 10.3 Vuorovaikutuksen yhteys oppimiseen ja motivaatioon 10.4 Opettajan ja oppilaiden ominaisuuksien yhteydet vuorovaikutukseen 10.5 Opettajan puheen tutkimus 10.6 Dialoginen vuorovaikutus 10.7 Oppilaiden osallisuutta tukevat käytänteet 11 Yhteisö oppimisen ohjaajana 11.1 Ryhmässä tapahtuvan oppimisen tutkimuksen kehitys 11.2 Yhteistoiminnallinen vai yhteisöllinen oppiminen? 12 Kasvatuspsykologia ja uudistuva käsitys asiantuntijuudesta 12.1 Asiantuntijuuden käsite 12.2 Asiantuntijoiden muisti- ja havaintotoiminnot 12.3 Asiantuntijuus, muistitiedon rakenteet ja epävirallinen tieto 12.4 Toiminnan reflektointi ja metakognitiiviset prosessit 12.5 Onko asiantuntijuus yksilön vai yhteisön ominaisuus? 12.6 Asiantuntijuuden kehittyminen 13 Kasvatuspsykologian tutkimusmenetelmät 13.1 Miksi tutkimusmenetelmien tunteminen on tärkeää? 13.2 Tutkimusasetelmat ja tutkimusaineiston analysointi 13.3 Aineiston hankinnan menetelmät 13.4 Teknologia kasvatuspsykologisen tutkimuksen apuna 14 Lopuksi Lähteet