Uusia tuloksia kerääjäkasveista

Description

1. UusiRaHa-hankkeen tausta ja toteutustapa 2. Kerääjäkasvitiedon kertyminen 2.1. Kenttä- ja tilakokeet ja viljelijöiden kokeilut 2.2. Muut mittaukset ja tiedot 2.3. Tieto ennen hanketta ja sen jälkeen Taulukko 1. Kokeelliseen tutkimukseen perustuvat tiedot kerääjäkasveista ennen UusiRaHa-hanketta ja hankkeen aikana kertynyt uusi tutkimustieto. 3. Hankkeen tutkimustulokset 3.1. Italianraiheinän lajike-erot 3.2. Kerääjäkasvien soveltuvuus suorakylvöpelloille 3.2.1. Kokeet suorakylvötiloilla 3.2.2. Kerääjäkasvit muokkaamattomassa ja muokatuissa maissa 3.3. Kerääjäkasvien kylvö syysvehnän oraaseen keväällä 3.4. Kevätöljykasvien aluskasvit 3.5. Tattarin aluskasvit 3.6. Kerääjäkasvin reagointi typpilannoitukseen 3.7. Kerääjäkasvien vaikutus ravinne- ja kiintoainehuuhtoumaan Taulukko 2. Pelloilla vuosien 2014–2018 aikana tehdyt toimenpiteet sekä tutkimusasetelma. UusiRaHa-hankkeen osuus on vuodesta 2016 eteenpäin. 3.7.1. Huuhtoumamittausten tulokset Taulukko 3. Syksyn ja kevään mittausjaksojen yhteenlasketut kiintoaine-, fosfori- ja typpikuormat vuosina 2014–2018 pelloilla tehtyjen erilaisten käsittelyjen ja toimenpiteiden yhteydessä. KK= kerääjäkasvi. 4. Viljelijäkysely vuoden 2016 kerääjäkasvikokemuksista 4.1. Suhtautuminen kerääjäkasveihin yleensä myönteistä 4.2. Kasvilajit ja kylvösiemenmäärät Taulukko 4. Kerääjäkasvien siemenmäärien jakautuminen vastaajien kesken (%) Uudenmaan viljelijöille tehdyissä kyselyissä vuosina 2015 (UudELYn kysely) ja 2016 (UusiRaHan kysely). Suositus -sarakkeessa ovat siemenmäärät, joita oli yleisesti suositeltu. 4.3. Kylvötavan vaikutus taimettumiseen 4.3. Kylvöjä muokattuun ja muokkaamattomaan maahan 4.4. Aluskasvin vaikutus pääkasviin ja kasvinsuojeluun 4.5. Kerääjäkasvin syyskasvu ja jälkivaikutus 4.6. Kerääjäkasvien käyttö tulevaisuudessa 5. Tilakokeilujen satoa 5.1. Kerääjäkasvin vaihtelu peltolohkolla 6. Kerääjäkasvien taloudellinen kannattavuus 7. Kirjallisuuskatsaus peitekasveista, lyhennelmä 7.1. Peitekasvien vaikutukset typen ja fosforin huuhtoutumiseen 7.1.1. Johdanto 7.1.2. Peitekasvit 7.1.3. Peitekasvien viljelyn yleisyys Pohjoismaissa Taulukko 5. Typen kuormitus hehtaaria kohti sekä kerääjäkasveilla aikaansaatu kuormituksen väheneminen kiloina ja prosentteina kerääjäkasvihehtaaria kohti eri Pohjoismaissa (Aronsson ym. 2016). 7.1.4. Peitekasvien vaikutukset typen huuhtoutumiseen 7.1.5. Kasvipeitteisyys vähentää typen huuhtoutumista 7.1.6. Kasvipeitteisyyden vaikutukset fosforin huuhtoutumiseen 7.1.7. Jäätymis- ja sulamissyklien vaikutus fosforin huuhtoutumiseen 7.1.8. Kirjallisuuskatsauksen johtopäätökset 8. Kerääjäkasvit nyt ja tulevaisuudessa 8.1. Kerääjäkasvien biomassa, hiilisyöte ja typen keruu Taulukko 6. Ilmoitetut kerääjäkasvien kokonaisalat Suomessa vuosina 2015–2018. Taulukko 7. Eri kerääjäkasvien biomassa onnistumisluokissa, jakautuminen onnistumisluokkiin ja näiden perusteella laskettu keskimääräinen kerääjäkasvuston kuiva-ainesato, kg/ha. 8.2. Voiko menetelmä kehittyä? 8.2.1. Motivaatio parantaa tulosta 8.2.2. Keinovalikoimaa voi laajentaa 8.2.3. Kriittiset viljelytekniset ratkaisut 8.2.4. Yli talven vai ei? 8.2.5. Missä hyötyä eniten? 8.2.6. Kerääjäkasvien tulevaisuus? 9. Julkaisuja 10. UusiRaHa-hankkeen toimijat